Pissasirkus-blogissa seurataan diagnosoidun pissakissan elämää ja sairautta. Välillä käsitellään elämää myös eläinsuojelullisesta näkökulmasta.

27. elokuuta 2013

Ihanan kodikasta...

...ja taas löytyi pissat matolta. Kaksi kuukautta saatiin meidän perheessä tällä kertaa nautiskella matollisuudesta ;--)

Syynä on luultavasti Muru, meidän uusin tulokas, jonka Neffi tapasi tässä parisen päivää sitten ja ilmeisesti stressaa nyt sitten hajuja. Muru on tilapäiskotikissa ja asuttaa tällä hetkellä vessa-sauna-akselia.

Pitänee taas ottaa näyte ja kiikuttaa labraan, että asiaan saadaan kuitenkin selvyys.

Kuvasta voinnee huomata, että sohva on linnoitetuttu edelleen ja Jack, meidän tilapäiskotiasukkimme, ei ole siitä niin mielissään. 

19. elokuuta 2013

Kissa-allergia; kissanomistajan painajainen

Kun meillähän ei näiden kissojen kanssa ongelmia ole tarpeeksi ollut, kissa-allergiahan minulle kehittyi. Se on ollut omassa elämässäni hyvin paljon nyt tapetilla, joten ajattelin kirjoitella omista allergiakokemuksistani - josko niistä olisi muillekin hyötyä.

Kissa on yksi allergisoivimmista eläimistä. Eläinallergiaan ei vaikuta kissan karva, vaan sen hilse. Käytännössä kuitenkin pitkäkarvaisista kissoista yleensä saadaan enemmän allergiaoireita, koska hilse leviää herkemmin ympäristöön pitkän turkin seurauksena. Varsinaisesti allergia tulee hilseen allergeeneistä, jotka tapauskohtaisesti sitten aiheuttavat nuhaa, aivastelua, silmien ja kurkunpään kutiamista, hengitysongelmia ja ihottumaa.

Allergia on taas elimistön puolustus erilaisia uhkaavia tekijöitä, joskin useissa tapauksissa täysin vaarattomia asioita vastaan. Sen laukaisee histamiini. Allergialääkkeet sisältävät antihistamiinia, joka pitää oireet piilossa, mutta ei paranna allergiaa.

Historiaa
Vuonna 2004 sain kesällä hirveitä yskänpuuskia ja tulin tallilta aina silmät turvoksissa. Olin tällöin 14-vuotias. Olin saanut oireita aiempinakin kesinä, mutten koskaan näin voimakkaita. Yskin joka yö niin, että äiti loppujen lopuksi raahasi minut lääkäriin, koska ei kestänyt kuunnella enää keuhkoja repivää yskää. Lääkäri määräsi yskänlääkereseptin ja homma jäi kesän ajaksi siihen.

Syksyllä koululääkäri määräsi minut Seinäjoen keskussairaalaan allergiatesteihin ja karu todellisuus iski päin naamaa: reaktiot hevoselle ja heinälle olivat prick-testissä valtavat. Epätoivo oli suuri, koska ammattihaaveissahan oli tuolloin vielä hevosenhoitaja tai muu eläintenhoitoammatti. Lääkärin kanssa tapaamisessa viikkoa myöhemmin lääkäri määräsi vahvemmat allergialääkkeet ja kertoi tuskalliset faktat: allergia saattaisi kehittyä astmaksi, jos jatkaisin altistusta. Onneksi hän kuitenkin osasi nähdä myös toisen puolen asiasta ja kertoi, että on mahdollisuus että sitkeällä siedätyshoidolla allergia paranisi kokonaan. Jatkoin tallilla käymistä entiseen tapaan, ensin allergialääkkeen avulla ja lopuksi kykenin vuonna 2006 jopa ilman allergialääkettä. Päivittäiset käynnit tallilla pitivät allergian hyvin pienenä, lähes olemattomana, ja olin hyvin tyytyväinen.

Aloin vuonna 2006 seurustelemaan nykyisen mieheni kanssa ja haave kissasta alkoi kasvaa, kun miehen kotona karvapalloja oli. Joitain oireita sain, mutta oireet eivät olleet läheskään yhtä pahoja, kuin mitä hevosista tai heinästä sain. Lisäksi allerginen nuha oli minua seurannut lähes koko teini-ikäni ilman eläinaltistusta, joten en ajatellut sen olevan merkki kissa-allergiasta.

Kun muutimme yhteen vuonna 2010 kaksioon, päädyimme myös etsimään meille ihkaomaa kissaa. Neffi muutti taloon kesäkuussa 2010, ja allergiaoireet alkoivat miltei heti. Ensin ne olivat pientä aivastelua silloin tällöin, mutta mitä pidemmälle syksyyn päästiin, huomasin että myös silmät alkoivat kutiamaan, sain jatkuvasti flunssanoloisia oireita ja allerginen nuha aamuisin paheni. Mörri muutti meille kuitenkin elokuussa ja aloitin allergian hoidon jälleen lääkkeillä.

Kissoja tuli ja meni, koska lähdin myös PESU ry:n tilapäiskodiksi. Aina uusi kissa aiheutti viikon, kaksi allergiaoireita, mutta ne menivät pikkuhiljaa kissalle siedättyessäni pois. Aloitin myös tallikäynnit uudleleen keväällä 2011. Kesällä hengenahdistusoireet tulivat jälleen mukaan kuvioon; varsinkin tallilla olon jälkeen saattoi mennä monia tuntejakin kotona, kun hengittelin parvekkeella ulkoilmaa ja yritin saada henkeä. Kummallista kyllä, kohtaukset eivät ikinä vaivanneet tallilla, vaan hengitysongelmat alkoivat aina kotona pari tuntia kotiutumisen jälkeen.

Kävin asiasta yksityisellä puolella syksyllä 2011 ja selitin tilanteen allergialääkärille. Tarkoitus oli lähteä siedättämään heinää pois, jotta tallilla käynti olisi helpottunut. Sain kuitenkin käteeni PEF-piipun ja lähetteen allergiatesteihin, josta sitten pääsemmekin nykytilanteeseen.

Nykytilanne
Viimeisissä allergiatesteissä minut todettiin allergiseksi lähes kaikelle: kissa, hevonen, koira, heinät ja siitepölyt - you name it. Hengitysongelmiakin oli, joten minulta testattiin astma ja sain Buventol Easyhaler -astmapiipun käyttööni. Ongelmia ei kuitenkaan laskettu astmaksi, koska vaste lääkkeelle oli hyvin pieni PEF-piipun puhalluksissa. Puhallukset olivat kuitenkin kaikki hyvin huonoja, arvot 250-350, kun normaalisti minun ikäiseni ja kokoiseni puhaltaisi helposti 500-600. Asiaa ei kuitenkaan tutkittu tällöin pidemmälle, vaikkakin ehkä syytä olisi ollut.

Talvella 2012 käytin työterveyslääkärin palveluja hyväkseni ja minulta testattiin astma uudelleen spinometrian avulla. Myös tällöin todettiin, että minulla ei ole astmaa, vaan hengenahdistus johtuu jostain muusta. Sain kuitenkin avaavan lääkkeen (Easyhaler) reseptin uusittua, koska se selkeästi ahdistukseen auttoi, ja lisää allergialääkkeitä. Tämän lisäksi työterveyslääkäri oli aivan mahtava ja poisti allergisen nuhani lähes kokonaan määräämällä Avamys-nenäsuihkeen. Kolmen päivän kokeilun jälkeen olin täysin myyty tuotteelle: ensimmäiseen kertaan kymmeneen vuoteen aamuisin minulla ei ollut niisto, aivastelu ja nuhaisuusrumbaa. Aiemmat määrätyt nenäsuihkeet olivat lähinnä aiheuttaneet nenäverenvuotoja eivätkä ratkaisseet ongelmaa, mutta nyt se oli poissa!

Elämänlaatu parani myös kohisten tammikuussa 2012 kun tilasin vertaistukiverkoston ehdotuksesta myös ilmanputsarin makuuhuoneen nurkkaan tohisemaan. Voin rehellisesti sanoa, että se on yksi parhaimmista ostoksistani mitä olen tehnyt.

Allergia arkipäivässä
Tällä hetkellä en kärsi allergiastani läheskään niin paljon, kuin vuonna 2011 ja toivon, että siedättymiseen päin ollaan menossa. Lääkäri avasi allergian siedättymistä hyvin tehokkaasti: allergia on kuin maljakko, ja mitä enemmän siihen maljakkoon kaataa vettä, se täyttyy ja lopulta vuotaa yli. Mitä enemmän allergioita henkilöllä on, ja ne reagoivat ympäristön allergeeneihin, sitä pahempaa siis reaktiot yhtäkin ärsykettä kohtaan ovat. Jos vyyhtiä alkaa kuitenkin purkaa ja allergioita siedättämään, myös muut reaktiot pienenevät ja siedättyvät pois.

Samainen lääkäri myös kertoi, kuinka hyvät näkymät minulla itseasiassa on siedättymisen kanssa: esimerkiksi paljon erilaisia kissa-allergeenejä omissa ja hoitokissoissani. Nämä yhdistettynä oikeanlaiseen lääkehoitoon, voisin jopa onnistua ja "parantaisin" allergiani siedättämällä. Nykyään lääkärit suosittelevat ennemmin allergian siedättämistä kuin allergeenien välttämistä, koska välttämishoito saattaa aiheuttaa myös muiden allergioiden puhkeamisen. Siedättäminen taas edesauttaa allergioiden vähenemistä sekä astmariskiä.

Nykytilanteessa käytän päivittäin kesäaikaan allergialääkettä, Loratadin Ratiopharmia, ja jos paha siitepölykausi on tulossa, Avamys-nenäsuihketta. Talvella saatan pärjätä, mikäli otan allergialääkkeen etukäteen, kun tiedän että ärsytystä tulee. Buventol Easyhaleria käydän jos tulee tarve: kesällä siitepölyallergia-aikaan ehkä noin kerran päivässä, talvella ehkä kerran, kaksi kuukauteen kylmillä ilmoilla.

Arkipäivässä "allergiasiivous" auttaa. Imuroinnin jälkeen tasot tulisi pyyhkiä kostealla, jotta pöly ja hilse saadaan pois tasoilta. Pelkkä imurointi levittää pölyn ilmaan, jolloin siivouksen jälkeen olo voi olla kahta kamalampi. Meillä siivotaan noin kerran viikkoon imuroiden ja sen jälkeen lattiat ja pinnat kostealla pyyhkien.

Allergialääkkeen oikea-aikainen otto
Allergialääkkeitä lähes koko ikäni syöneenä yllätyin täysin, kun kävin 2011 syksyllä lääkärissä ja minulle selvisi, että allergialääke tulee ottaa lähes vuorokautta etukäteen, että se toimisi parhaiten. Kuuriluontoisesti se toimii tällöin kaikkein parhaiten, eli lääkettä tulisi ottaa jo pari vuorokautta ennen. Näin allergiakohtaus ehkä jopa pystytään estämään täysin.

Tämän lisäksi nenäsuihke tulee ottaa kerran vuorokaudessa: itselleni paras aika on iltaisin, koska aamulla allergia on pahimmillaan.

Seuraavassa postauksesta ehkä kuluista ja allergian havaitsemisesta enemmän :)

Lisää aiheesta
http://www.allergia.fi/
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00561

Copyright © Pissasirkus | Powered by Blogger

Design by Anders Noren | Blogger Theme by NewBloggerThemes.com