Pissasirkus-blogissa seurataan diagnosoidun pissakissan elämää ja sairautta. Välillä käsitellään elämää myös eläinsuojelullisesta näkökulmasta.

28. lokakuuta 2015

Mörkö nimeltä FIP

Kaikki tämän postauksen tiedot ovat kaivettu eläinlääkäreiltä, tutkimuksista ja netin syövereistä. Älä niele niitä purematta: FIP:istä on erilaisia mielipiteitä johtuen tutkimustiedon puutteesta. En ole eläinlääkäri, enkä myöskään tutkija. Pidetään myös kommenttiboksi siistinä, kiitos. 

FIP on varmaankin jokaiselle vähänkin keskustelupalstoja selaavalle kissaihmiselle tuttu lyhenne. Se on mörkö, mitä kukaan kissanomistaja ei halua kotiinsa vierailulle.

Sattuneesta syystä FIP on myös eläinsuojelun saralla pelätty mörkö. Stressi altistaa kissan erilaisille sairauksille, mistä FIP on yksi pelätyimmistä.

Ja puhutaas vähän, miksi.

Corona?

Coronavirus (FCoV) on suhteellisen yleinen virus kissoilla. Se on herkästi ulosteista tarttuva. Siitä on löydetty kaksi eri muotoa: endeeminen coronavirus FECV on yleisempi (noin 75 % tartunnoista) ja aiheuttaa useimmilla lievää, ohimenevää ripulia. Se on varsin yleinen varsinkin kissaloissa ja löytöeläintaloissa – oikeastaan missä vain, missä kissoja on pienemmällä reviirillä paljon. Virus tarttuu kissan ulosteista ja kissa voi jäädä myös oireettomaksi kantajaksi virukselle.

Viruksen toinen muoto on huomattavasti harvinaisempi, ja muuntautuu endeemisestä muodosta (FECV -> FIPV). Se on myös ongelmallisempi, sillä se pystyy toistaiseksi tuntemattomien tekijöiden johdosta aiheuttamaan pelätyn taudin nimeltä FIP.

FIPV

Toistaiseksi tutkimustietoa on vähän ja se on ristiriitaista. Tällä hetkellä yleinen konsensus lääkäreiden ja tutkijoiden kesken on se, ettei FIP itsessään tartu. Myös FIPV-viruksen tarttumista epäillään edelleen, mutta yleensä ottaen eläinlääkärit eivät suosittele varotoimenpiteitä viruksen tarttumisen ehkäisemiseksi, mikäli kissa sairastuu tai kuolee FIP:iin. Minä olen kuitenkin asiasta eri mieltä.

Mistä virus sitten tulee? Tällä hetkellä jokaisen FIP-tartunnan syynä pidetään uniikkia FECV->FIPV-muuntautumista. Tämän teorian mukaisesti FIPV ei tartu/tarttuu huonosti, mutta jokainen kissa, jolla on harmiton coronavirus (FECV) on potentiaalinen viruksen saava. Coronavirus on erittäin yleinen myös suomalaisissa kissoissa, ja siltä suojautuminen on erittäin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Mikä tahansa kissa voi olla kantaja, oli kyseessä sitten rotukissa, ikänsä sisäkissana elänyt tai vaikka puolivilli maatiaiskissa.

Ristiriitaisen tutkimuksista tekee kuitenkin se, että useammassa tutkimuksessa on löydetty myös viraaleja FIPV-kantoja. Tämä tarkoittaa sitä, että näissä tutkimuksissa on huomattu viruksen tarttuvan tutkimuspopulaation sisällä. Valitettavasti siis tutkimukset eivät pysty poissulkemaan sitä, etteikö virus tarttuisi. Esimerkiksi eläinlääkäri Suvi Pohjola-Steenroos on kirjoittanut Animagille artikkelin aiheesta, jossa mainitaan, että FIPV-infektioitunut kissa erittää muuntunutta virusta kaikissa eritteissään. Tämä tekee asiasta vaikean tulkita.

Feline infectious perditis eli tarttuva vatsakalvontulehdus

Ihan jokainen FIPV-tartunnan saanut kissa ei sairastu FIP:iin. FIP iskee varsinkin niihin kissoihin, joiden immuunipuolustuskyky on jollain tavalla vaarantunut: esimerkiksi FIV- ja FeLV-sairastavat kissat ovat FIP:in riskiryhmää. Yleisintä FIP on kuitenkin alle vuoden ikäisillä kissoilla. Yli 10-vuotiailla myös riski lisääntyy.

Puhjennut FIP on tappava, eikä siihen ole parannuskeinoa. Joillakin kissoilla tauti ei pääse puhkeamaan vaan kissan immuunipuolustusjärjestelmä saa sen nitistettyä. Kissat saattavat kehittää virusta vastaan myös immuniteetin ja immuniteetti on periytyvää.

Sairaudesta on kahta eri muotoa: kuiva ja märkä FIP. Märkä FIP on erittäin nopeasti puhkeava tauti, joka aiheuttaa nopean kunnon romahtamisen, ruokahalun vähenemisen ja nesteen kertymisen elimistöön. Usein kissa menehtyy muutamassa päivässä hoidosta huolimatta. Tauti iskee usein äkkiarvaamatta. Koska kunnollista verikoetta FIP:iin ei ole vielä kehitetty, lopullinen diagnoosi tehdään usein koepalan avulla tai ruumiinavauksessa.

Kuivassa muodossa diagnoosi on huomattavasti hankalampi tehdä. Kuivaan FIP:iin liittyy hyvin kirjava joukko oireita. Ensimmäisiä oireita ovat kissan laihtuminen ja ruokahalun katoaminen, mutta tauti saattaa kestää kuukausia, ennen kuin kissa viedään eläinlääkärille. Muita oireita ovat muun muassa uveiitti eli silmän värikalvon tulehdus, suolen pinnan paksuuntumat ja vauriot sisäelimien kudoksissa. Kuivan FIP:in diagnoosi tehdään usein vasta ruumiinavauksessa.

FIP:iin on saatavilla USA:ssa rokote, mutta sitä ei yleensä suositella käytettäväksi. Sen tehosta FIP:iä vastaan ei ole paljon näyttöä.

Kissani sairastaa/kuoli FIP:iin, mitä nyt?

Vaikka FIPV saattaa olla tarttuva, se vastaa myös hyvin desinfiointiaineisiin. Kissan kuoleman jälkeen ennen uuden kissan hankkimista pinnat tulisi pestä desinfiointiaineella ja tekstiilit pestä vähintään 60 asteessa/desinfioida/saunottaa. FIPV elää pinnoilla viraalina joidenkin lähteiden mukaan noin 3-6 viikkoa, joidenkin lähteiden mukaan noin vuoden.

Mikäli kissalla oli kaverina toinen kissa, suosittelen lämpimästi valitsemaan sen kaveriksi sellaisen kissan, jolla on jo mahdollinen FIPV-tartunta (eli on ollut FIP-kissan kaverina). Huomattavaa myös on, että liiallinen stressi ja muutokset kissan elämässä saattavat altistaa sen FIP-taudin puhkeamiselle.

Miten ehkäisen FIP:iä?

On huomattu, että kissojen määrällä on lähes suora korrelaatio myös viruksen muuntumiseen. Hyvä laatikkohygienia, säännöllinen siivoaminen sekä kissojen määrän hallinnassapito ehkäisevät FECV->FIPV -muuntumista ja myös FIPV->FIP puhkeamista.

Rokotusohjelma tulisi suunnitella eläinlääkärin kanssa jokaiselle kissalle yksilöllisesti ja välttää liikaa rokottamista, sekä myös liian vähää rokottamista.

Coronavirustestaus ei näyttele isoa osaa FIP:n ehkäisemisessä: coronavirusta on suurimmalla osalla Suomen kissakannasta, jolloin sen välttely on hyvin haastavaa tai jopa mahdotonta. Coronaviruksen testaamalla ei myöskään saada selville, kumpaa muotoa (FECV vai FIPV) kissa mahdollisesti sairastaa/kantaa. Käytännössä siis sen testaaminen ei hyödytä ketään FIP:n välttelyssä tai diagnosoinnissa. Kissoja ei myöskään rokoteta coronavirusta vastaan.

Tutkimustietoa kyseisestä viruksesta, ja sen aiheuttamasta taudista on huomattavan vähän. Siksi onkin tärkeää huomoida, että FIPV-viruksesta ja FIP:istä liikkuu paljon erilaista tietoa myös eläinlääkäreiden parissa. Osa eläinlääkäreistä on sitä mieltä, ettei FIPV tartu, osa on sitä mieltä, että kyseessä on luonnon epäonninen lotto, osa ajattelee taudin hyvin tarttuvana.

On vaikea suodattaa informaatiota ja miettiä, mikä on aitoa ja oikeaa. Voi olla, että suosittelemani varotoimenpiteet (eristys ja desinfiointi) ovat täysin turhia, tai sitten ne ovat välttämättömiä. Sen tiedän, että FIP on yksi merkittävimpiä kuolinsyitä Suomessa kissoilla, joskin hyvin pieni osa niistä lähetetään avattavaksi. Myös virheellisiä FIP-diagnooseja tehdään varmasti paljon, koska FIP diagnosoidaan usein hyvin huolimattomasti vaikka oireilu johtuisi jostain muusta. Toisaalta FIP on myös usein se, mitä jää jäljelle, kun kaikki muu on poissuljettu.

Tietoa ja tiedotusta kyseisestä sairaudesta kuitenkin tarvitaan, ja paljon. Tällä hetkellä tutkimusta FIP:in hoitokeinoista tehdään Yhdysvalloissa. Tulokset eivät ole vielä lupaavia.


Lähteitä:
Idexxx Diagnostic update (FIPV-testi, uusi 4/2015)
Vetlab
An update on feline infectious peritonitis: Virology and immunopathogenesis (Pedersen, Niels C.)
An update on feline infectious peritonitis: Diagnostics and therapeutics (Pedersen, Niels C.)
Spike Protein Fusion Peptide and Feline Coronavirus Virulence

Tämä kirjoitus oli erittäin vaikea tehdä ja olen lykännyt sitä monta kuukautta.
Rakkaan Tuhinan muistolle.  Ihmeitä ei riittänyt tarpeeksi. 

26. lokakuuta 2015

Kaverikuva

Yritin ottaa meidän rouvapariskunnasta kaverikuvaa Pesun kalenteriin. Mallit oli kaikkea muuta, paitsi keskittyneitä ja suopeita moiselle touhulle.

Herkkuja! Kyl kiitos! - Viuhti
 Hei hoi se kamera on täällä!

No ei ny tarvis tulla ihan iholle sen kameran kanssa... kyl mä tiedän olevani kaunis. - Tiuhti

Ei tullut nyt meidän kuvista tarpeeks hyvää helmikuun ystävänpäivä-kuvaa. Heidän siis haasteen Kissakolmiolle - Pörriksen ja Mantan lovestory tarvitsee ikuistuksen!

24. lokakuuta 2015

17. lokakuuta 2015

Tarina sienistä

Sieni. Niin pieneltä ja harmittomalta kuulostava asia, kun pohditaan sieniä mitä ihmisilläkin on.

Suomessa kissalla yleisin esiintyvä sieni on Microsporum Canis. Noin 90 % sieni-infektioista aiheutuu siis siitä. Muita lajikkeita ovat muun muassa Trichophyton tai Epidermophyton.

Sienen oireita ovat muun muassa karvattomat, pyöreähköt laikut kissan iholla. Yleensä laikut alkavat pään seudulla. Sienilaikut voivat olla kutiavia, tai sitten eivät. Ne saattavat olla myös pyöreitä, tai sitten epäsäännöllisiä.

Sieni on zoonoosi, eli voi tarttua myös ihmiseen ja muihin lemmikkeihin, kuten kaniin ja koiraan. Se tarttuu erittäin helposti muun muassa lapsiin tai vanhuksiin, ja leviää itiöiden avulla.

Tämän vuoksi sydän nousikin kurkkuun, kun uusi pentue saapui saunamajoitukseen ja emolla oli kolme karvatonta, hilseilevää laikkua pään seudulla.

Melka: Mitä sä ihminen hätäilet?

Lääkäriin mars

Ennen sienen diagnosointia eläinlääkäri usein selvittää myös muiden syiden osuuden asiaan. Jos kissa on ainokainen taloudessa, usein lähdetään ensin kokeilemaan paikallishoitoa ja muiden syiden eliminoimista, mutta meillä asutaan multikissataloudessa tulokkaiden eristämisestä huolimatta: siksi vaadin siis sienitestiä heti alkuun.

Emolta kuitenkin otettiin myös raapenäytteet, joissa ei valitettavasti karvattomien kohtien alkuperää löytynyt. Kapi ja hilsepunkki olivat korkealla aiheuttajien listassa, joten pentue sai Strongholdit.

Sienitestejä on kahdenlaisia. Toinen, varmempi ja hitaampi on sieniviljely. Viljelyssä näytettä kasvatetaan kuusi viikkoa, ja sen tutkitaan kasvaako näytteessä mikään kissalla tavatuista sienilajeista. Positiivisen tuloksen saattaa saada aiemminkin, mutta varman negatiivisen tuloksen saa vasta 6 viikon kasvatuksen jälkeen.

Masentunut Metku miettii, koska saunan ovi aukeaa uudelleen.
Toinen sienitesti on PCR-testi, jossa mitataan sienen DNA:ta. Sillä pystytään myös helposti tutkimaan mitä lajiketta (testi erottelee Microsporumin ja Trichophytonin) sieni on. Huono puoli PCR-testissä on se, että se mittaa vain DNA:ta – eli positiivinen tulos voi tulla myös kuolleista, ei-aktiivisista itiöistä. Tämän vuoksi sieniviljely on parempi, vaikkakin hitaampi keino. Me päädyimme eläinlääkärin kanssa molempien ottamiseen: mikäli PCR on negatiivinen, ei ole mitään huolehdittavaa, mutta sen ollessa positiivinen saamme myös varmistavan tuloksen viljelystä, onko kyseessä elävä sieni-infektio vai kuolleita itiöitä. PCR-testin tulokset tulevat 3-5 päivässä (tai meidän tapauksessamme meni pidempään) – testiä ei tehdä Suomessa Vetlabissa vaan lähetetään Saksaan.

Aloitimme heti laikkujen huomaamisen aikoihin tiukan eristyksen, johon kuului muun muassa eristystilojen desinfointi Virkonilla. Myös ihmiset eristystilassa desinfioivat kissoihin kosketuksissa olleet osat kuten normaalistikin (kädet, jalat). Eläinlääkärin jälkeen ostin kauniin turkoosit rantakengät kylpyhuonetiloissa käytettäväksi ja eristimme pentueen saunan alueelle (kylppäri kissavapaata aluetta).

Vessassa käytiin pirteänväriset rantakengät jalassa, joiden pohjat desinfioitiin ovella. 

Ota lasi viiniä

Viikon odotus tuloksista oli järkyttävän pitkä ja tuskallinen. Jokainen kerta, kun kissoihin kosketaan, tarvitsi itsensä desinfioida. Myös kylpyhuonetilaa tuli desinfioitua useita kertoja, koska pentue on tilantarpeessaan siihen "murtautunut" saunan oven barrikadien takaa. Ensimmäisinä kolmena päivänä kylpyhuone tuoksahti eteiseen asti Virkonilta, ja kädet alkoivat kuoriutua kun en tajunnut, että hanskojakin voisi ehkä käyttää Virkonin kanssa läträtessä.

Kaikeksi onneksi olimme tämän puhjetessa juuri muuttaneet, eli kylpyhuone oli tyhjä ja helposti desinfoioitavissa Virkonilla. Lisäksi kaapista löytyy jo Neffin pissavaivojen tiimoilta tutuksi tullut höyrypesuri, jolla voi varmistaa itiöiden kuoleman. Sieni-itiöön tehoaa 60-asteen lämpö sekä desinfiointiaineet.

Sanotaanko, kun tietää mitä sienen hoitaminen vaatii, ensimmäinen reaktio oli nostaa peitto pään yli ja vähän itkeä tirauttaa. Jenkkiläisellä tinykittens-webbisivulla oli suloisten kissapentukuvien lisäksi myös hyvä ohje: ota lasi viiniä. Niin minäkin sitten loppupeleissä tein, vähän rauhoituin ja aloin tehdä pelisuunnitelmaa.

Meidän onneksi PCR tuli pitkän viikon jälkeen negatiivisena takaisin. Todennäköisin laikkujen aiheuttaja oli kapi, johon Stronghold auttoi. Tietenkin elinalueen jynssääminen tuskin haittasi.

Parantumaan alkaneet laikut n. 1vk Strongholdin ja sienitestien jälkeen. En tajunnut ottaa kuvaa alkuperäisistä laikuista. 

Sieni (ringworm) on Suomessa harvinainen, koska meillä on kylmä ilmasto: sieni viihtyy kosteassa ja lämpimässä. Rapakon toisella puolella Jenkkilässä se on valitettavan yleinen kaikenlaisilla löytö- ja rescue-eläimillä. On sitä kuitenkin meilläkin päin ollut: saman tien, kun meillä oireet huomattiin, otin kuumanlinjan Onnentassuun Riihimäelle, jossa onnistuneesti sieni on häädetty useasta pentueesta. Se vaatii jaksamusta, itsekuria, tarkkaa puunaamista sekä läheisten tukea.

Onneksi meiltä ei löytynyt sientä. Ja siunasin, kuten jälleen kerran, sitä että meillä eristetään eläimet hyvin tiukasti alkuun.

16. lokakuuta 2015

Pentulaatikolla

Irenen vauvat on nyt paria päivää vaille 3 viikkoa, ja meno on hurrjaa. Tutisevin jaloin nelikko yrittää kiivetä laatikosta, joka on ollut tähänastinen maailma, pois. Irene ei vaikuta tästä kauhean tyytyväiseltä, mutta minkäs teet - on ne joskus pakko päästää maailmaa tutkimaan!

Viime viikolla pohdittiin miehen kanssa vauvoille jo nimiäkin. Pentueesta tuli emon nimen mukaan I-pentue ja tytöistä tuli siis Iggy ja Inara, pojista Inigo ja Ion :)


Inigo tuntuu olevan jo valmis maailman laajempaan tutkimiseen. Kauheesti asiaa on jo myös ihmiselle!

Hämmentynyt pieni kissa. Toinen tytöistä, Iggy.

Ion olis jo ihan leikkimässä. Mami ei tajuu.

Mitäsäsiinävahtaat.

Pahoittelen pentupainotteisia postauksia. Nyt ei elämä riitä muuhun kuin näiden maitomahojen ihailuun! <3

Copyright © Pissasirkus | Powered by Blogger

Design by Anders Noren | Blogger Theme by NewBloggerThemes.com