Pissasirkus-blogissa seurataan diagnosoidun pissakissan elämää ja sairautta. Välillä käsitellään elämää myös eläinsuojelullisesta näkökulmasta.

7. maaliskuuta 2017

Rouvien vuosirokotteet ja Mörrinkäisen tulos

Nyt on kuulkaas jokainen pysyvän lauman jäsen käytetty lääkärissä tämän vuoden puolella! Kirppu kävi hammashoidossa 9.1., Mörri kasvaimen diagnosoinnissa ja poistossa 21.-22.2. ja Neffi 3.3. uusineen pissatulehduksen (stressiperäinen, ilmeisesti Mörrin tilapäinen eristäminen laumasta sai Neffin ahdistumaan) johdosta.

Tänään 7.3. kävivät sitten rouvamme Tiuhti ja Viuhti. Vähän pelkäsin, mitä sanomista sieltä tulee - viimeksi ollaan käyty rokotteilla 3v. sitten, ja silloin ei päästy kurkkaamaan oikeastaan ollenkaan suuhun. Tiuhtihan kävi jo kerran hampaiden poistossa, ja tietenkin pelkäsin että suun tilanne on taas huono.

Oman jännityksensä asiaan toi tietenkin myös pariskunnan kopittaminen, koska meillä ei ole tarjota nyt yhtäkään tyhjänä olevaa pienempää huonetta, jossa kopittaminen olisi onnistunut paremmin. Viuhtin kanssa asiaa katsottiin koulutukselliselta näkökulmalta ja edellisillan reenin johdosta aamulla opit olivat vielä otsalohkossa, ja koppaan mentiin hienosti minuutissa. Tiuhtin kanssa asia oli vähän vaativampi, koska hän yritti pyöriä olohuone-keittiö-akselilla ympäri minua pakoon - kun sain apukäden, homma oli alle minuutissa tehty. Saatiin kisuli eteiseen rauhoittumaan, josta saimme hänet nostettua kopan suulle ja Tiuhti käveli koppaan itse - naukuen sydäntäsärkevästi.

Molemmat rouvat käyttäytyivät lääkärissä ihan hurjan hienosti, ja rauhoitepiikit saatiin annosteltua ilman sen suurempia sähinöitä. Rauhoite annettiin siksi, että saatiin tutkittua molempien suut, silmät ja korvat huolella, sekä myös Viuhtin jalan tilanne uudelleen.

Uutiset olivat loistavia: Tiuhtilla oli yksi alkava FORL-muutos, joka tuskin tällä hetkellä teettää mitään huolta, ja jonkin verran hammaskiveä. Viuhtilla oli hyvin niukasti hammaskiveä - en ole ikinä nähnyt näin puhdasta suuta tämäntaustaisella kissalla - ja yksi poisnypättävä etuhammas. Nämä toimenpiteet heille tehdään tässä vielä maaliskuun aikana.

Rouvat ovat tietenkin vähän säikähtäneitä toimenpiteestä ja molemmat karttavat pahaa tilapäiskotiäippää, mutta olen kyllä hurjan tyytyväinen.



Eilen sitten käytiin myös Mörrin kanssa tikkienpoistossa. Sunnuntaina illalla lioteltiin rupea tikkien päältä pois, että poisto käy paremmin. Mörri on reipas potilas ja toimenpiteet saadaan tehtyä kyllä tosi hienosti.



Valitettavasti tulokset eivät olleet niin onnellisia kuin olin vähän salaa toivonut. Kyseessä oli pyörösolusarkooma eli spindle cell sarcoma, ja haavan sijainnista johtuen leikkauksessa ei saatu täysin puhtaita marginaaleja (eivät saaneet tarpeeksi tervettä kudosta kasvaimen ympäriltä poistettua), joten pelko on, että kasvain saattaa levitä. Vaihtoehdot ovat nyt vähän vähissä: oikeastaan odotellaan nyt toipumista. Lääkäri myös väläytti mahdollisuutta koko jalan amputaatiosta. Jos kasvain on jo kuitenkin päässyt leviämään, amputaatio on täysin turha toimenpide.

Tässä nyt sitten pohditaan ja mietitään. Itse potilas voi tällä hetkellä erinomaisesti. Leikattu töppönen on jo lähes normaalin kokoinen, haava on parantunut hienosti ja tikit poistettiin tosiaan eilen. Tämän lisäksi Mörri astuu tassulle kuin vanha tekijä. Nyt häntä ei ole enää tarvinnut myöskään häkittää moneen päivään, vaan ollaan voitu luottaa siihen että tassu kestää jo vähän hyppyjäkin.

3. maaliskuuta 2017

Erikokoiset tossut

Tänään Mörrinkäinen pääsi vähän pidemmäksi aikaa jaloittelemaan. Ollaan pyritty jaloitteluun päivittäin niin että pystytään valvomaan ettei satuta itseään, ja nyt on kävely alkanut sujua jo lähes entiseen malliin. Edelleen kipeä tossu ei meinaa pysyä oikein päin kävellessä, mutta ontuminen, vaappuminen ja kaatuilu on huomattavasti, lähes kokonaan vähentynyt!


Päivän tossukuva, päivän yli viikon leikkauksesta. Tossu on muutaman koon liian iso vielä, mutta onneksi jo huomattavasti tuo turvotus on laskenut. Nyt alkaa iho kuoriutua (kuten kuvasta huomaa). Tassun turvotus johtui siis siitä, että sinne jäi paljon verta kun laskimo jouduttiin leikkauksessa katkaisemaan, eikä veri löytänyt pois tarpeeksi nopeasti. Pahimmillaan tassu oli pinkeä ja lämmin, kuin täytetty kumihanska, eikä Mörri pystynyt käyttämään sitä. Onneksi ystävissä on sairaanhoitajia, ja lähdettiin kokeilemaan tukisidettä turvotukseen. Päivittäinen hieronta, tukiside ja tassun ylhäälläpito auttoivat ja tilanne on alkanut normalisoitua. Vasta toissapäivänä eli tiistaina Mörri alkoi käyttää tassua.


Vähän parempi kuva itse leikkaushaavasta. Haava on pysynyt siistinä. Vähän se on vuotanut verta, joka on kovettunut, mutta ollaan putsailtu vain lämpimällä vedellä satunnaisesti, koska tikkien kohta on selkeästi kipeä. Tänään oli ensimmäinen päivä, kun kissa ei älähtänyt haavan alueen kokeilemisesta, eli kipu on selkeästi vähentynyt.


Mörri alkaa olla myös oma pirteä itsensä. Kun tänään jaloiteltiin urakalla, hän venytteli hyvin nautinnollisesti ja monta kertaa ympäri asuntoa. Pidennetään jaloitteluhetkiä pikkuhiljaa niin, että kissa saa kuitenkin vielä tarvitsemaansa lepoa, mutta myös että lihakset alkaisivat jälleen vetreytyä ja vahvistua. Lisäksi ongelmana on yhä edelleen se, ettei haavaa saa nuolla, ja Neffi haluaisi tietenkin pestä laumaansa kuuluvaa Mörriä, joten tilannetta pitää jatkuvasti valvoa. No, ehkä Mörri saa jaloitella makkarin puolella sitten enemmän.


Kissoista ainoastaan Neffillä ei ollut tutka-Mörriin mitään mielipidettä. Tiuhti ja Viuhti ovat uteliaita mutta eivät uskaltaudu kauhean lähelle Mörriä ja hänen pelottavaa kauluria (siis mitäs jos se on vaikka tarttuvaa?) ja Kirppu on sitä mieltä, että maailmanloppu tulee. Sieltä tulee siis sähinää, murinaa, sylkemistä ja jos Mörri näistä huolimatta etenee Kirppua kohti, kuuluu kun Kirppu juoksee hetken aikaa paikallaan pakoon. 


Ei saatana, tuolla se kävelevä maailmanloppu nyt taas menee.


ALERT! ALERT! ALERT!


Pikkuhiljaa, eiköhän siitä vielä tassu tule, vaikka vähän huolissaan olenkin vielä. Koepalasta ei ole kuulunut takaisin. Voi hyvin mennä vielä ensi viikolle.

Ja arvatkaas mitä? Neffin kanssa huomenna lääkäriin. Täällä on taas pissarumba! Sitten onkin käyty kaikkien kolmen oman kissan kanssa lääkärissä akuutisti tässä heti vuoden 2017 aluksi. Ihanan kallista!

Copyright © Pissasirkus | Powered by Blogger

Design by Anders Noren | Blogger Theme by NewBloggerThemes.com